The Project Gutenberg eBook of Kirkkopatruuna, by Kaarle Halme

Jos vasemmalle voidaan saada kaunis portti ja pieni osa kartanon päärakennusta, niin on sopiva sellaista käyttää. Muussa tapauksessa käytetään vain puistodekoratiota ilman muuta.

HENKILÖT:

ESA PÖLLÖNKORPI. MAIJU PÖLLÖNKORPI. VILHELM FRECKSTEDT. VILHO HÄRJÄNHEIMO. ARVI REKOLA. SAARA. MAIJU. KALLE KALJUNEN.

Linnamäen kartanon puisto. Keskellä näyttämöä iso pöytä tuoleineen.
Sivuilla puutarhasohvat.

MAIJU. Pysäy sitten! Ja laske koppa maahan! Pannaan tuollekin pöydälle peite. (Etsii kopasta).

KALLE (katselee taakseen). Niin on kuin paavin palatsi. Eipä uskoisi, että talonpoikainen mies tuolla isännöi..

MAIJU. Kah! Tuossahan se — (heittää pöydälle käärityn pöytäliinan.)
Otapas nyt taas sanka kouraasi!

KALLE (alkaa sytytellä tupakkaa). Mitäs tämä ryönä sitten oikeastaan —
Eikös tämä ole pöytätavaraa?

MAIJU. Lehtimaja on tuossa vieressä. Se on kuin iso tuomenkukkainen sali. Ja sinne ovat pöydät asetetut — (Näyttää kädellään kolmelle sivulle) — noin, noin — ja noin. Ja sitten — se on lähempänä jääkellaria.

KALLE. Jääkellaria? (Naureskelee.) Sinnekö sitä sitten päihtyneet työnnetään?

MAIJU. Päihtyä ei saa kukaan — ei edes Kaljunenkaan. Siellä säilytetään juomatavarat. Etelän kalja ei saa lämmetä, sanoi —

MAIJU. No voi mun päiviäni! On siinäkin mies! Vieraaksi sanoo tulleensa taloon, eikä tunne isäntää.

MAIJU. No, niin, niin! Isäntää — Pöllönkorpea tietysti. Soh! Ota kiinni kopasta!

MAIJU (nauraa). On siinäkin mies. Suurisyntinen! Pelästyy heti kun kirkosta puhutaankin.

MAIJU (tiukasti). Minä en sano mitään, ellet kanna koppaa määränpäähän.

KALLE (rupeaa nauramaan). Sinä olet se entinen pyryharakka — syötät vain pajunköyttä —

KALLE. Oikeastaan minä tykkään pilasta, mutta tällä kertaa se iski minut aivan hervottomaksi. Sinä olet lysti ja näpsä tyttö — ja kauniimmaksi olet käynyt —

MAIJU (kurkistaa perälle vasemmalle). Kas vaan Saaraa! Kaljusen morsian katselee tuolla akkunassa — ja luulee Kaljusen tässä riiastelevan —

KALLE. Älä! (Siirtyy nopeasti pari askelta etualalle päin.) En ole vielä häntä nähnyt. Kun tulin aamulla, makasivat vielä —. (Yrittää hyvin varovasti kurkistaa vasemmalle.) Ei hän minua tunne, kun — (kääntyy Maijuun päin) — käännän selkäni — (nostaa kauluksen pystyyn).

MAIJU. Tulipas pojalle kiire kelkkaan — (Nauraa nostaessaan koppaa.)
Minä kuljen näin takaperin ja katselen Kallea — ja naureskelen — että
Saara näkee miten tytöt tykkäävät hänen Kallestansa —

MAIJU (mennessään takaperin ulos). Älä nyt pelota minua — (Hymyilee herttaisesti.) Astunhan minä — näethän sen —

KALLE (mennessään). Voi sinua — pahan ilman västäräkki! (Menevät oikealle ja torailevat mennessään).

MAIJU (ulkona). Tässä on. Mene nyt tiehesi! Mutta älä kerro Saaralle mitään!

KALLE (ulkona). Mitä mitään? Mitä tässä nyt sitten? (Tulee sivuttain esille ja koettaa kauluksella peittää kasvojaan näkymästä vasemmalle.) Saaralle —- ja Saaralle! Mitä minä Saaralle! (Päästyään pöydän luo, asettaa takinkauluksen paikoilleen.) Hm! Se Saara! Taitaapa se kylläkin istua siellä akkunassa. — Ja kyllähän se pystyy olemaan mustankipeä — (Istuu partaanpuoleiselle pöydän reunalle.) Jaa-ah! Se Saara! (Hemputtelee jalkojaan.) Hm! (Sytyttää tupakkansa ja hymyilee.) On se vaan aika hauska tyttö, tuo Maiju. Se miellyttää minua oikeastaan enemmän kuin kukaan tähänastisista — tähänastisista — hm! — (Raapii korvallistaan.) No, ei niitä nyt sentään niin kovin montaa ole ollutkaan —- niitä vakavampia — minä meinaan — — On sattunut aina välillä kaikellaisia erehdyksiä —

KALLE. Ai, ai! Nyt se siellä visertelee — Jaa-ah! Se oikein visertelee. Mitä jos minä — (Aikoo hypätä pöydältä alas, mutta pidättää itsensä heti ja katsoo vasemmalle.) Ei, ei! En sentään mene. Voihan Saara olla siellä akkunassa. Riitelee sitten taas — ja itkee — ja — vaikka enhän minä vielä hänen miehensä ole — eikä minun tarvitse siksi tullakaan, ellen tahdo — (Katsoo oikealle.) Ai, ai, sitä Maijua! Se ihan kuin tahallaan härnää minua. Mutta en sittenkään mene sinne. Voisi vielä Saara tulla — ja meillä on sentään Saaran kanssa ollut vakava meininki — (Katsoo vasemmalle.) Hm! Saara! (Raapii korvallistaan.) Onkohan se nyt oikeastaan niin vakavaa — Koska minä — (Katsoo oikealle.) Koska minä — no nyt se lopetti laulunsa —

MAIJU (tulee oikealta, heittää tyhjän kopan maahan.) Täälläkö se
Kaljunen vielä istuu?

MAIJU (härnäten). Herranen aika! Eikö saisi! Häntähän Kaljunen rakastaa —

KALLE (Tavallinen hyvätuulisuus pääsee taas voitolle. Hymyilee). Hyh, hyh! Sellaista sontakonttia!

MAIJU (nauraen). Noh! Pois pöydältä, että saan levittää liinan! (Menee pöydän ääreen).

KALLE (saa kiini Maijun esiliinasta ja pistää sen allensa). Ei nyt riidellä! Jutellaan tässä näin, kaikessa ystävyydessä.

KALLE. Tiedätkös, että minä en ole sinua unohtanut senjälkeen kun näin sinut silloin siellä Pöllönkorvessa —

KALLE (hyvätuulisesti). Jos vielä kerrankaan mainitset Saaran nimen, niin teen minä eron hänestä heti paikalla ja — ja — sitten —

KALLE (naureskellen). Onhan se vähän hävytöntä, jos noin vaan suin päin menisi naimisiin oudon ihmisen kanssa —

MAIJU (irroittaa esiliinan nauhat selän takaa). Et mene koskaan suin päin minun kanssani — ketarasääri! (Sieppaa kopan maasta ja juoksee nopeasti vasemmalle).

KALLE (nostaa jalkansa ylös). Ketarasääri! (Hypähtää alas, pitäen vielä esiliinaa kädessään.) Eihän minulla ole ketarat sääret. Ei sotaväessäkään sitä —

KALLE (hämmästyen). Saara! Peijakas! (Menee nopeasti perälle katsomaan.) No, eikös! ('Huomaa esiliinan kädessään ja piilottaa sen selkänsä taakse).

SAARA (tulee vasemmalta). Voi, voi, Kalle! Sinä olet tullut! Terve tuloa! (Menee syleilemään Kallea).

SAARA. »Päivää!» Mitä tuo nyt on? Etkö tiedä, kuinka sulhanen ja morsian tervehtivät —

ARVI (tulee vasemmalta). Pitää pussata, että mäki kaikuu! Eikös Kalle enään osaa?

SAARA. Tuo Arvi nyt on joka paikassa! Tule paikalla ylös luokseni — toiseen kerrokseen —

KALLE. Minä tulen heti. Menehän nyt edellä. Minä täällä ensin tervehdin
Rekolaa. En ole vielä nähnytkään.

SAARA. Minä kyllä menen, sillä meillä on niin hirveän paljon hommaa.
Mutta älä sitten viivyttele! (Mennessään heittää lentomuiskuja
Kallelle.) Älä viivyttele! (Menee vasamalle).

ARVI (istuu vasamalle). Niin! Esa Pöllönkorpi, Linnamäen herra on nyt kirkkopatruuna.

KALLE (hypähtää innoissaan pöydälle istumaan ja unohtaa, että hänellä on esiliina kädessä.) Mitenkä niin sitten?

ARVI (sytyttää tupakan). Joku entinen omistaja on rakentanut kartanoon kirkon. Siitä se johtuu.

KALLE (yhä enemmän ihmeissään). Ja onkos siellä lukkarikin ja hautausmaa — ja kellotapuli — ja —

KALLE (nolostuen). Tämäkö? Mikä tämä oikeastaan — mikäs tämä mahtaa —

KALLE. Esiliinako? Niinpä taitaa ollakin. Saaralta jäi — se kun on sellainen hätikkö — vienpä mennessäni — (Käärii esiliinan ja pistää taskuunsa.) No, ilmankos täällä sitten niin juhlitaan!

ARVI. Niin tehdään. Koko suku on koolla, vietetään tupaantuliaisia. (Katsoo kelloaan.) Härjänheimo vaan ei vielä ole tullut. Ja se on paha paikka, se.

PÖLLÖNKORPI (ulkona oikealla). Hyvä on! Hyvä on! Laittakaa kaikki hyvään kuntoon — ja parhaanne mukaan! (Tulee esille.) No, eikös se ole — onhan se Kalle!

KALLE (nousee pöydältä). Hyvää päivää patruuna — tai oikeastaan kirkkopatruuna — niinhän minun piti —

PÖLLÖNKORPI (hyvätuulisesti). No, no! Eihän nyt toki! Mitäs joutavia! Terve tuloa vaan! — Noh? He, he, he! Mitäs Kalle tykkää tämmöisestä talonpojan talosta? Miltäs näyttää?

KALLE. Tämä on kuin unta. Ei uskoisi todeksi, ellei omin silmin näkisi. Näin pitää talonpojan vallata oma maansa. Miksi emme me voi elää tällaisissa ruhtinaskartanoissa yhtähyvin kuin —

PÖLLÖNKORPI. He, he, he! Tunnetaanhan Arvi. — Aina hän vetää vastahankaa. (Menee Arvin eteen.) He, he, he! Vasta tällaisen turpeen vieressä se sinun multa-aatelisikin pääsee oikeaan arvoonsa. Tätä vasta voi sanoa —

KALLE. Ei, ei! Ei kirkkopatruuna saa ymmärtää väärin. Se oli semmoinen sananparsi kerran, kun —

PÖLLÖNKORPI (nauraa). Kyllä muistan, kyllä muistan. (Taputtaa Arvia olalle.) Tämän Arvin keksintöä. He, he, he! Sukkela juttu! Mutta Arvi on niinkuin entinen pappi. »Älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan tehkää niinkuin minä sanon!» He, he, he! Asuu itse melkein yhtä suurta tilaa —

MAIJU (tulee vasemmalla). Sinne ajoi entisen omistajan asiamies kartanolle ja kysyy kirkkopatruunaa.

PÖLLÖNKORPI (hämmästyen). Joko se nyt —? Jahah, jahah! Minä menen —
Kuule, Maiju! Joko Härjänheimo on tullut?

PÖLLÖNKORPI. Hemmettikö sitäkin nyt pidättää — (menee hätäisesti vasemmalle).

KALLE (Ymmärtää, että Maiju etsii esiliinaansa. Kurottaa hänelle aukinaisia taskuaan, mutta Maiju ei huomaa). Pöydän altakos sinä patruunaa etsit?

ARVI. Kyllä. (Nousee ja menee vasamalle, perälle, huutaa.) Kalle käskee sanomaan, että hän meni jo.

KALLE (rupeaa sytyttelemään tupakkaa). Puulla toinen mies toisen miehen asiaa ajaa.

ARVI. Pitää aina tehdä kirjaimen mukaan niin ei tule väärinymmärryksiä.
(Istuu pöydälle.) Joko Kalle on syönyt päivällistä?

ARVI (katsoo kelloaan ja nauraa). Se on hyvä se, sillä tämänpäiväinen näkyy viipyvän.

KALLE (nousee). En minä mitään kuullut. Huh! Huh! Kuumakin tässä on. (Nostaa kaulukset korviinsa.) Pitää mennä tuonne jääkellarin seutuville. (Menee perälle.) Ai, ai! Kuinka se aurinko paahtaa. (Menee nopeasti kumaroissaan oikealle).

PÖLLÖNKORPI (tulee kiireesti vasemmalta). Tämähän on nyt vallan pentelettä!

PÖLLÖNKORPI. No, se kauppahinnan loppu on maksettava tänään. Asiamies on siellä.

PÖLLÖNKORPI. 200.000.

ARVI. Mutta sehän sopii hyvin. Siihen riittää emännän rahat. Eikös
Maiju Taivaloja saanut juuri sen summan.

PÖLLÖNKORPI (kävelee edestakaisin). Saanut! Ei hän ole saanut vielä penniäkään eikä holhoojaa löydä mistään.

PÖLLÖNKORPI (pysähtyy). Mutta Jumala ties milloinka hän saapuu. Ja asiamiehellä on kiire. (Katsoo kelloaan.) Hän matkustaa junalla tunnin kuluttua. — Minne hiivattiin se emäntäkin on joutunut! (Menee perälle ja katselee kummallekin puolelle.) Eikä Freckstedtiäkään löydy mistään.

PÖLLÖNKORPI (tulee alas). Jos ei muu auta, niin myyn hänelle kartanon metsän.

PÖLLÖNKORPI. Niin teen. Kauppakirjat ovat jo valmiit. Hänen allekirjoituksensa vain puuttuu.

ARVI. No, mutta, saakeli soikoon, odottakoon asiamies huomiseen, tai edes iltaan.

PÖLLÖNKORPI. Hänen ei tarvitse. Maksuaika on kulunut umpeen. Ja he tahtoisivat kaupan puretuksi. (Nousee kävelemään.) Siinäpä se!

PÖLLÖNKORPI. Jaa-ah! Hän on luotettava ja mahtava. (Raapii korvallistaan.) Ei! Tämä ei käy. Minun täytyy saada käsiini Freckstedt. Jos näet, niin käske ylös — koeta katsella — (Menee nopeasti vasemmalle).

KALLE (tulee oikealta takaperin ja virnistelee itsekseen kurkistellen jälkeensä).

ARVI. Ajatteles! Kartanon loppuhintaa ollaan perimässä, eikä emännän holhooja Härjänheimo ole tuonut rahoja. Täytyy ehkä myydä kartanon metsä Freckstedtille. Koko metsä!

KALLE. Onko se Prekka-Ville sellainen pomo? — (Yskäsee.) Se Freckstedt — tarkotan. (Nauraa virnistelee.) Ja tuolla se vaan — niinkuin muukin tavallinen kuolevainen miesihminen — »paistaa särkiä» erään tytön kanssa —

ARVI. Mene kutsumaan tänne! Esa etsii häntä. Sano, että on tärkeätä asiaa.

KALLE (nopeasti). Mutta jos kaukaa huutaisi — (Menee katsomaan perälle oikealle.) Siellä he jo tulevatkin —

ARVI (menee katsomaan). Sehän on hyvä. Menen heti sanomaan isännälle.
(Menee vasemalle).

KALLE. Mitä saakelia! (Kurkistelee yhä tarkemmin.) Eikös se ole —? (Aivan hämmästyneenä.) No, voi sun pentele! — Nyt on paras mennä tiehensä eikä nähdä mitään —

SAARA (tulee vasemmalta). Voi, Kalle, Kalle! Täälläkö sinä vielä vetelehdit?

KALLE (asettuu aina hänen eteensä). En minä mitään tirkistelyt. Niskassani oli hyttysiä — ja ne pureskelivat — Kuule, Saara! Mennään nyt ylös taloon — minulla on sinulle vähän tuomisiakin — on siellä matkarepussani —

SAARA. Oi, mennään — että saat tervehtiä morsiantasi — (Menevät vasemmalle).

FRECKSTEDT (hyvin innostuneena ja pirteänä). Se on siis päätetty.
Suostumuksemme mukaan — (Aikoo ottaa Maijua kädestä).

MAIJU PÖLLÖNKORPI (hypähtää muutaman askeleen etunäyttämölle). Varo, sinä! Tuolla on ihmisiä!

FRECKSTEDT (tulee myös alas). Istutaan tähän vielä hetkeksi! Mitä siellä sisällä teemme. Siellä on kaikilla niin paljon homuiaa. Olemme vain tiellä.

MAIJU PÖLLÖNKORPI (sulkee silmänsä). Minua niin ihanasti peloittaa ja se raukasee. Minua on peloittanut jo monta päivää. Juuri tällaista tunnetta olen itselleni toivonut. Olen uneksinut pelosta, salaperäisyydestä ja karkaamisesta — jonkun miehen kanssa — tai — että joku ryöstää minut väkivallalla — (Avaa silmänsä.) Ymmärrätkö? Ymmärrätkö sinä minut? Juuri niin kuin kerrotaan kirjoissa —

MAIJU PÖLLÖNKORPI. Ja sitten se kauhea melu ja hälinä ja etsiminen — ja sitten saa olla kaikkien puheenaiheena — saa olla sankarittarena — lähetetään hakemaan ja kyselemään —

FRECKSTEDT. Eikä mistään löydetä — romaanin sankaritar on kadonnut —
(Suutelee Maijua).

PÖLLÖNKORPI. No, voi sinuas, tuhannen tulimmainen turkasen turkin pippuri! Tämähän on — tämähän on - (Menee Freckstcdtin eteen, häristäen nyrkkiä hänen nokkansa alla.) Mitä tämä oikeastaan on?

PÖLLÖNKORPI (menee Arvin luo). Eikö mitään! Vai ei mitään! Hänhän pussasi kuin turkkilainen — pussasi minun vaimoani —

PÖLLÖNKORPI (karkaa kimmastuneena hänen luokseen, kohottaen nyrkkinsä).
Pysy paikallasi Prekka-Ville, tai —

PÖLLÖNKORPI (menee Arvin luo). Minä en kuule — enkä tahdo kuulla — ole kuuro ja sokea ja — ja — (Kääntyy Freckstedtiin.) Heti paikalla pois kartanosta, lurjus! Heti paikalla pois!

PÖLLÖNKORPI (hyökkää hänen eteensä nyrkit ojossa ja karjasee). Istu alas — paholainen!

PÖLLÖNKORPI. Ei askeltakaan tästä paikasta! — Voi tuomiosunnuntai — ja pyhäinmiesten päivät —

SAARA (tulee kiireesti vasemmalta). Sähkösanoma Esalle. Asemalta lähetettiin.

MAIJU (hiljaa Kallelle). Tää juttu pitää pelastaa — emäntä on pelastettava tavalla tai toisella —

PÖLLÖNKORPI. Oikeat Jopin onnettomuudet vainoovat minua.
(Freckstedtille.) Älä virnistele siellä! (Lukee.) »Myöhästynyt junista.
Tulen illalla tavarajunalla — Härjänheimo.»

FRECKSTEDT (nousee arvokkaana). Niin! Mene katsomaan, miten hänen silmänsä laita nyt on!

FRECKSTEDT (koettaa olla hyvin huoleton ja alkaa sytytellä tupakkaa).
Eiköhän se ollut vasen — tai olisikohan ollut oikea —

ARVI (purskahtaa nauramaan). Imemällä! Miesraukka tekee parhaimman palveluksensa ja sitten vielä —

FRECKSTEDT. Niin, sitten vielä ollaan julkeita ja raakoja — ja hävyttömiä —

PÖLLÖNKORPI.

FRECKSTEDT. Ja patrunessankin pelästytitte ihan puolikuoliaaksi pienen viattoman rikan tähden —

PÖLLÖNKORPI. No, no, no! Olihan syytä suutahtaa. — Mutta — missähän se nyt on?

PÖLLÖNKORPI (saa takaisin hyvätuulisuutensa ja alkaa naureskella). Hän sylki maahan minun vaimoni — tai nieli sen. Ha, ha, ha!

PÖLLÖNKORPI (nauraa). Niin, niin! Tietysti rikan! (Menee taputtamaan Freckstedtiä olalle.) Siinä on mies! Näkee rikan toisen silmässä, mutta ei malkaa omassaan.

FRECKSTEDT (väistyy ja pyyhkii olkapäätään). Minä pyydän. Ei mitään tarpeetonta lähentelemistä.

FRECKSTEDT. Ei ole joutavia. Minua on pahasti loukattu täällä — ja — (katsoo kelloaan) — minä matkustan ensimäisellä junalla —

PÖLLÖNKORPI. Ahaa! Siinähän potilas tulee. (Menee vaimoansa vastaan.)
No, miten on nyt. —

MAIJU PÖLLÖNKORPI. Enkä anna — koska olit niin hävytön — joudun sinun tähtesi naurettavaksi kaikkien ihmisten edessä — häpeä toki! (Menee nopeasti vasemmalle).

PÖLLÖNKORPI. No, kun se näytti niin — älähän nyt — enhän minä sinusta usko —

MAIJU (härnäävällä ivalla). Noin komea mies — ja epäilee omaa vaimoansa — (katsoo Freckstedtiin) — tuollaisen tähden. (Juoksee oikealle).

PÖLLÖNKORPI (nauraa tyytyväisenä). He, lie, he! (Tulee Freckstedtin luo.) Se latukka taisi olla oikeassa. Eihän mikään nainen eroa minusta sinun tähtesi, Freckstedt — (vetelee viiksiään) — vai mitä?

FRECKSTEDT (loukkaantuen). Ehkä ei, eikä se minulle kuulu. (Asettuu arvokkaasti Pöllönkorpeen -päin.) Nyt minä lähden ja jätän —

FRECKSTEDT (ylpeästi). Minä en tee mitään kauppoja miehen kanssa, joka on minua loukannut —

PÖLLÖNKORPI (toivottomana Arville). Hän teitittelee minua, vaikka hyvässä neekerirommi-totissa olemme juoneet veljenmaljat —

FRECKSTEDT. Rommitotia te kyllä juotte ja hienoja viinejä — ja samppanjaa — ja remuatte markkinoissa ja pitopaikoissa ja leikittelette —

FRECKSTEDT (jatkaa). — herrasmiehiä ja sivistyneitä, vaikka olette sisältä silittämättömiä ja päältä höyläämättömiä. Te olette kerrostuneet —

PÖLLÖNKORPI. Ole vaiti, Kalle! Me hieromme sovintoa. Etkö sinä sitä huomaa.

PÖLLÖNKORPI. Ole nyt vaiti! Tiedäthän, että Freckstedt oli meidän opettajamme maanviljelysopistossa — hänellä on oikeus puhua. Eihän sanoista päähänsä läpiä saa.

PÖLLÖNKORPI (koettaen lyödä leikiksi). Aivan niinkuin tunnillakin. Ha, ha, ha!

FRECKSTEDT. Naurakaa te vaan! Minä en siitä välitä — Mutta koska te mainitsitte opettajasta, niin tahdonpa teille entisenä opettajana sanoa, että suotta te leikittelette suuria maanviljelijöitä ja ostelette suuria kartanoita. Kaikesta siitä tulee kuperkeikka ennemmin tai myöhemmin.

PÖLLÖNKORPI (sovinnollisesti). Tietysti oli. Totta kai. Ja nyt me lyömme sovinnon kämmentä ja teemme metsäkaupat. (Kaivaa taskustaan papereita).

PÖLLÖNKORPI (vaipuu tuolille pöydän viereen). Tämä tästä sitten tuli lorun lopuksi! (Arville.) Härjänheimo ei tule ja myyjän asiamies lähtee — ja minä saan mennä Maijuni kanssa tielle. (Hypähtää ylös.) Aijai, millainen aasi minä olen ollut! Aijat!

PÖLLÖNKORPI (kävelee edestakaisin). Vasta. Nyt vasta sen huomaan. Mitä saakelin tekemistä minulla oli valtiopäivillä —

PÖLLÖNKORPI (huomaamatta ivaa, ottaa päästään kiinni). Niin valitaan, niin valitaan!

PÖLLÖNKORPI (pysähtyy Arvin eteen). Kuuluu se. Se juuri kuuluukin. — Ellen minä olisi siellä ajanut naisen naimaijän korottamista, niin olisin saanut Maijun jo viime vuonna ja — ja nyt olisi kartano maksettu. (Koomillisella vakavuudella.) — Eikös se ollut aasimaisesti tehty, se — Ja ne toiset aasit, jotka sitä sitten kannattivat. Hyi saakeli!

PÖLLÖNKORPI (istuu taas äskeiselle paikalleen). Jaa, jaa! Tässä näette, kuinka vanhat synnit tulevat rangaistuksi. Höh, höh!

FRECKSTEDT. Siinä onkin tarpeeksi — (Nousee.) Jos aatelismies tulee loukatuksi —

FRECKSTEDT (halveksien). Minä en keskustele näistä asioista — entisen kuskini kanssa.

KALLE (kimmastuen). Mutta minä keskustelen nyt teidän kanssanne. (Osottaa Pöllönkorpea.) Hän myöskin luuli itsensä loukatuksi — ja siitä syystä kiivastui —

PÖLLÖNKORPI (nousee). Älähän nyt, Kalle, rakenna uutta riitaa! Myönnänhän minä erehtyneeni ja kiivastuneeni ihan turhasta — ja minä olen valmis pyytämään —

ARVI. Tietysti! Se on ihan paikallaan. Kunnon mies aina sovittaa solvauksensa. Ja toinen kunnon mies sopii —

KALLE (nostaa housujaan ja lähenee niin uhkaavasti Freckstedtiä, että tämä väistyy mahdollisimman kauvas oikealle etualalle). Semmonen lurjus minä vaan olen, että —

KALLE (ottaa lujasti Freckstedtiä kädestä ja kuiskaa). Ellette heti tee sovintoa, niin minä kerron nähneeni teidät ja emännän lammen rannalla. Mutta tehkää se heti paikalla, muuten —

KALLE (tiukasti). Heti paikalla! Ilman ainoatakaan sanaa! Tai muuten ette lähde täältä ehjin nahoin. Tunnettehan Pöllönkorven — ja tunnette oman syynne. (Kääntyy toisiin. Hellittää ja rupeaa nauramaan.) Parooni on valmis sopimaan. Hän oli vaan vähän ärtynyt äsken ja katuu sitä nyt.

FRECKSTEDT (on aivan kuin kurkussa istuisi paha pala, ei tahdo saada puhutuksi). Hm! Hm! Kalle huomautti aivan oikein, ettei — ettei niin vanhojen tuttavien — näin pitopäivänä sovi herättää — herättää ikävää mielialaa —

FRECKSTEDT (tarttuu Pöllönkorven käteen). Ei siis sanaakaan enään tästä —

KALLE. Ja nyt parooni tekee heti sen metsäkaupan — jos kirkkopatruuna tahtoo —

FRECKSTEDT (katsoo kelloaan). Niin — aivan heti sitten. Onko teillä jo paperit allekirjoitettuina?

KALLE (oikealla Freckstedtin takana, naureskellen). Rommitotissa juotu veljenmaljat!

FRECKSTEDT (katsoo papereita, ottaa kynän taskustaan ja istuu pöydän ääreen oikealle). Jahah! Metsä yhdeksään tuumaan tyvestä jalan korkeudelta ja hinta 200.000. (Kirjoittaa molempien alle.) Hyvä on. Kalle ja Rekola todistavat. (Ottaa taskustaan pankkiosotuskirjan, kirjoittaa nimensä ja repäsee lehden irti.) Tässä todistajille kynä.

PÖLLÖNKORPI (ottaa paperit, joista toisen antaa Freckstedtille). Kaikki hyvin! Tässä sinulle!

PÖLLÖNKORPI. Ja nyt alkaa juhla! Nyt pojat harjakaisille! (Ottaa Freckstedtiä kädestä.) Kiitos vaan! (Rupeaa leveästi nauramaan.) Ja sinulle minä viitsin suuttua! Mitä se nyt olisi tehnyt, vaikka sinä olisit pussannutkin Maijua. Silloin hän olisi huomannut eron.

PÖLLÖNKORPI (pukkaa Freckstedtiä vatsaan). No, eron — meidän välillämme. Eihän sinusta ole naissankariksi — sinä et ole mikään Don Juhannes kuten — (sivelee viiksiään) joku toinen tässä. — Kun minä pussaan, niin — herra jesta — se on vasta »ilmi — eleison» se. — He, he, he! (Koston nautinnolla.) Ja sampankaljaa minä juon, ja lystiä minä pidän — sillä minun kannattaa! He he, he! Ja taloni minä asun niin, ettei minun tarvitsekaan lähteä maita mantereita kiertämään — sellainen poika minä vaan olen — no, ymmärrätkö —

FRECKSTEDT (yrittää nauraa). Kyllä, kyllä — mutta minulla on eräs tärkeä asia junalle, minun täytyy — (Katsoo kelloaan.) Näkemiin — minun täytyy — (Menee vasemmalle).

KALLE. Jaah! Minä en sitä sano — tai jos sanon, niin — no, niin — sanon joskus, jos sopii —

PÖLLÖNKORPI. No, jääköön sitten! Tule nyt, Arvi! Mennään vähän katsomaan juhlavalmistuksia — (Lähtee vasemmalle).

KALLE (yksin). Voi, voi sitä emäntää! Ja sitten sitä Freckstedtiä! (Ajattelee.) Ja, voi, voi sitä Pöllönkorpeakin. — Mikähän juttu tästä tulee — tai jääkö ehkä tähän. — Onneksi sain metsäkaupan pelastetuksi. Vaikka ei se ollut rehellisellä tavalla. Pöllönkorpea piti vetää nenästä. — Mutta mikäs siinä muukaan auttoi — (Kävelee.) Ai, ai sentään! Ne naiset, ne naiset! Olisipa ilkeätä tulla noin puijatuksi. Kyllähän se Saarakin pian olisi valmis — mutta — kukapa hänestä juuri välittää — (Raapii korvallistaan.) Hm! Välitänkös minä sitten — (Pysähtyy pöydän ääreen ja ottaa taskustaan paperlkäärön.) Tässä nyt on se tuliainen Saaralle — se esiliina — (Muistaa.) Ai, pentele! (Kaivaa toista laskuaan.) Se Maijun esiliina on vielä minulla. (Avaa Maijun esiliinan käärystä ja katselee sitä.) Se on oikeastaan hyvin hauskan näköinen kapine. (Katselee ja kulkee vasemmalle etualalle.) Minkätähden se tuntuu noin somalta hyppysiin! Ja minusta tuntuu, että se tuoksuukin aivan erikoisen ihanalta. — Hm! Kyllä se Maiju on sentään suloinen tyttö. Ei siinä Saara — hm! — Saara — ja Maiju — — Ei, ei! Ei niitä rinnakkain passaa panna. — Ja tuollainen esiliinakin —

KALLE (pelästyy). No, voi sun — (Pistää esiliinan nopeasti takkinsa alle ja napittaa takkinsa).

SAARA (menee Kallen kaulaan). Oi, kultaseni! Tuskin olemme saaneet edes nähdä toisiamme tässä mylläkässä. Nyt olemme täällä hetken yksiksemme — olemme sulkeutuneina vain toisillemme — niinkö —?

SAARA (haltioissaan). Oi Kalle, Kalle! (Painaa päänsä Kallen rinnalle.) Hillitse itsesi — oi hillitse —

KALLE (tuskaisesti). Mitäs tässä nyt olisi hillitsemistä — kuuma minulla on — niin että tukehdun —

SAARA. Kun sinä oletkin noin paksusti puettuna — (Rupee aukasemaan
Kallen takin nappeja.) Heitä takki yltäsi —

MAIJU (voi tuskin puhua naurultaan). Kyllä — tietysti — tunnettehan sen —

SAARA (itku kurkussa). Sinä olet hyväillyt Maijua — olet kisaillut hänen kanssaan — sinä — sinä — oh, minua onnetonta neitoa — sinä rakastat häntä — ja — (heiluttaa esiliinaa ilmassa) — tällä tavalla häpäiset minun ensilempeäni —

SAARA (parkaisee). Minä en sinusta huoli — teen eron sinusta — (heittää esiliinan Kallen silmille) — senkin turkkilainen! (Menee kiireesti vasemmalle).

MAIJU (nauraa yhä). Minä lahjotan sen nyt sinulle — saat ommella siitä itsellesi rukkaset —

KALLE. Minä en välitä hänen leppymisestään — (Nousee.) Minä jo tässä äsken mietiskelin, että — minä en ole siitä Saarasta koskaan tykännytkään — olen tässä pikiintynyt ihan toisaalle — Kuule, Maiju! (Äkkiä.) Minä nain sinut.

KALLE. Älä nyt pelästy — äläkä vastaa yhtään mitään — jos sanoo jotakin ajattelematonta, niin sitä on niin vaikea sitten peruuttaa —

KALLE. Vaiti, vaiti! Sano sitten myöhemmin! Kuule! (Ottaa pöydältä kääryn ja kietoo esiliinan sen ympärille.) Tässä on sinun esiliinasi! (Vie ne Maijulle.) Ota! Tuossa! Etkös ymmärrä? Onhan se sinun esiliinasi! Ja mitä sen sisässä on, kuuluu myös sinulle.

KALLE. Minä olen mailman vakavin mies. Siksi minua pidetään leikillisenä, kun minä olen niin hirmuisen vakava.

MAIJU (ottaa esiliinansa, käärö putoo lattialle). Minä olen myöskin vakava. Tämä on minun — (Menee vasemmalle puolen näyttämöä asetellen esiliinaa eteensä).

KALLE (raapii nolona korvallistaan). . Millainenkos vekarajalka tässä sitten olisi heitettävä?

KALLE (estää). Ei, ei! Et saa mennä! Voi, voi! Jos nyt olisin sellainen
Don Juhannes kuin —

KALLE. Enkö? — Ota nyt edes tuo paketti pois minun kädestäni — se häiritsee minua —

KALLE. Äläpäs huoli! Kun minä vaan saan oikean langan päästä kiini — kun vaan keksin keinon, jolla sinut voitan —

KALLE (heittää käärön suuttuneena maahan). No, sitten minä otan ja nain sinut aivan heti.

KALLE (innostuu Maijun hämmästymisestä). Minä kihlaan sinut morsiamekseni aivan heti. Tässä paikassa —

KALLE (haltioissaan). Vai en keksi! Voi, herra, kuinka minä tykkään sinusta — (Ottaa Maijua syliksi.) Minä ihan pakahdun paljaasta rakkaudesta — (suutelee Maijua) — ihan paljaasta rakkaudesta —

HÄRJÄNHEIMO (tulee kiireesti oikealta, seistä töksähtää hämmästyksestä). No, kylläpä onkin rakkautta mitan täydeltä —

HÄRJÄNHEIMO (nauraa). Aina sillä Kallelta vaan on sen rutonmoinen homma niiden hameväkien kanssa. (Menee tervehtimään.) Vaikka mies on kihloissa, tietääkseni —

HÄRJÄNHEIMO. Putositko niin korkealta lemmenmailmasta että silmät meni sekasin?

KALLE (päästen vähitellen entiselleen). Kyllähän minä putosinkin — mutta puhutaan siitä toiste — nyt on paljon tärkeämpää — ai, ai, sentään —

KALLE (toimessa). Odottakaas! (Työntää Härjänheimon istumaan oikealle.) Istukaa nyt tuohon — minä kohta — (Menee oikealle, huutaa.) Maiju! Tule heti tänne!

MAIJU. En ole sinun käskettäväsi — (Heittää esiliinakääreen Kallen silmille).

KALLE (pui nyrkkiä oikealle). Älä heittele minua esiliinoilla! — Mene heti sanomaan patruunalle, että Härjänheimo on täällä — tai muuten sinut hukka perii —

KALLE (palaa pöydän luo). Peijakas saakoon selvää tuosta naisväestä!
Toisinaan pitää käyttäytyä kuin metsän peto — ja toisinaan —

KALLE (nauraa). Pitäisi kai olla susi lammasten vaatteissa — kuten
Freckstedt —

KALLE (istuu pöydän kulmalle). Juuri tuossa samalla penkillä, missä isäntä nyt istuu — istui hän emännän kanssa — ja — ja nuoli rikkaa emännän silmästä —

KALLE. Juuri niin! Ja patruuna joutui näkemään — ja sitten oli tulla tappelu — ja sitten keksittiin se rikka — ja sitten Freckstedt kieltäytyi ostamasta metsää ja patruuna itki ja —

KALLE. No, ei se ihan ääneensä kollottanut, vaikka olisipa sitä ollut syytä siihenkin.

KALLE. Kun oli vähällä joutua maantielle. Te ette tullut. 200.000 oli maksettava ja Freckstedt rupesi vikurtelemaan —

KALLE (nauraa). Minä näytin Freckstedtille — (osottaa nyrkkiään) tuota noin — ja Freckstedt maksoi —

HÄRJÄNHEIMO (nousee tervehtimään). Pääsin rata-insinöörin veturissa — tulimme ihan lentämällä —

PÖLLÖNKORPI. Istutaan nyt vaikka tähänkin hetkeksi! (Istuvat sohville ja tuoleille.) Minulla onkin ihan kuuma. Olen ollut aivan kuin Turkin sodassa — tässä — huh, huh! Mutta nyt minä siitä peevelistä pääsin —

PÖLLÖNKORPI. No, siitä myyjän asiamieshyväkkäästä — se sitten kiusasi — ei minuuttiakaan ruvennut odottamaan —

HÄRJÄNHEIMO. Minun syyni kun myöhästyin, mutta en mitenkään päässyt. Ne talonkaupat kestivät niin kauvan.

HÄRJÄNHEIMO. Ei kannattanut. Täytyi myydä joka vuosi 5000 metsää menojen peittämiseksi.

PÖLLÖNKORPI (nolona). Entäs minä sitten — joka juuri olen ostanut tällaisen —

HÄRJÄNHEIMO. No, ei hän kai kuperkeikkansa jälkeen kehtaa tulla. Mutta hän pyysi minun puhumaan sinulle, että jos sinä siihen kirkkoosi ajattelet —

PÖLLÖNKORPI. Häntäkö saarnailemaan? He, he, he! Hän puhuisi samallaista pötyä jumalasta kuin ennen mailmassa maanviljelyksestä — ei veikkoset!

HÄRJÄNHEIMO. Hän ehdotti, että muuttaisit kirkon kansanopistoksi — ja hän pääsisi sitten sinne opettajaksi —

KALLE (tokasee äkkiä). Kai se kansanopistopatruuna on yhtä hyvä kuin kirkkopatruunakin!

PÖLLÖNKORPI (häveliäästi). No, ei se kirkkopatruuna tässä ole pää-asia
— (Nousee).

KALLE. Kyllä se vaan on — Se on melkein niinkuin sanoisi — Rooman paavi. (Naurua).

SAARA. Tässä on Esalle kirje. Asemamies toi — sanoi asemapäällikön lähettäneen. (Antaa kirjeen Pöllönkorvelle).

PÖLLÖNKORPI (lukee, hämmästyy). Mitä sian saksaa tämä on? (Lukee uudestaan, hämmästyy vielä enemmän.) Mi—mi—missä Maiju on?

ARVI (lukee). »Emäntäsi ja herra Freckstedt matkustivat juuri Helsinkiin menevällä junalla, ensi luokan vaunussa. Heidän käytöksestään ja puheistaan päättäen voi huomata, että he olivat lähteneet salaisesti. Luulen, että he karkasivat. Veljesi Teppo.»

PÖLLÖNKORPI (nojaa päänsä käsiinsä). Vai niin menivät — niin menivät —

ARVI (Pöllönkorvelle). Älä nyt siinä voivottele! Jotakin on tehtävä!
Tässä on kiire!

PÖLLÖNKORPI (hypähtää ylös). Niin — sähkösanoma — (Tuskaisesti.) Voi jukolauta!

PÖLLÖNKORPI (raivossa). Minä annan vangita heidät matkalla! Sen minä teen. Minä tuotan heidät takaisin — minä sähkötän — minä — kyllä minä näytän — (Nopeasti vasemmalle).

HÄRJÄNHEIMO. Älä siinä hupsi — vanha piika! Arvi! Kutsu Esa heti takaisin.

HÄRJÄNHEIMO. Sano, että täytyy — Eihän sähkösanomalla ole kiire. Kyllä se aina junan saavuttaa.

SAARA (on suuttuneena koettanut saada sananvuoroa, mutta ei ole onnistunut). Ettes vähän häpeä!

SAARA. Vaiti sinä! Minä en ikinä enään puhu sinulle! Tonttu!
(Härjänheimolle.) Kuinka sinä minua puhuttelet?

HÄRJÄNHEIMO. Sen minä todellakin tässä mylläkässä unohdin. Anna anteeksi! (Tarjoo kättänsä.) Päivää nyt!

SAARA (kääntyy nopeasti Kalleen päin). Ja sinua minä sanon vanhaksi kameeliksi — ja kiitän jumalaa, että sinusta näinkin vähällä selvisin —

SAARA (livahuttaa Kallea korvalle). Tuossa — eropassi! (Menee nopeasti kopan luo.) Tule, Maiju! Minä sulle kerron jotakin tuosta miehestä —

MAIJU (nauraen). Jos vielä sanot jotakin — niin saat tästä toisen eropassin — (Menee kopan luo).

HÄRJÄNHEIMO (nauraa täyttä kurkkua). Kalle-parka lähde naisväen sotaan — saat kaikki kimppuusi.

PÖLLÖNKORPI. Se Prekka-Ville — se se vasta oli mies — vasta oli aika Hooperikin äijä! Hän teki minuun aina sen vaikutuksen, että hän mielittelee toisen omaisuutta. — Niin vei multa emännän — kuin hyllyltä vaan — Mutta kyllä minä näytän —

HÄRJÄNHEIMO. Jos nainen on mennäkseen kuin hyllyltä vaan, niin eiköhän ole parasta antaa sen mennä.

PÖLLÖNKORPI (ajatuksissaan). Sehän on totta — Sitä en tullut ollenkaan ajatelleeksi —

KALLE. Passaahan vielä ajatella. Ja minä sanon yhden asian. Ei siinä silmässä mitään rikkaa ollut.

PÖLLÖNKORPI (tuskalla huutaen). Pussasi! Sekö se oli sinun voimasi
Freckstedtiin —?

PÖLLÖNKORPI (naurettavan toivottomasti). Ei viimeistäkään! (Päättäväisesti.) No, menköön sitten — sen tuonanen pannahinen — minä haen hänestä eron heti — (Raapii korvallistaan.) Mutta eihän tällainen talo ilman emäntää — pitäisihän saada se emäntä —

SAARA (tulee Pöllönkorven viereen). Ainahan sinä niitä saat — emäntiä —

PÖLLÖNKORPI (katselee pitkään Saaraa). Pitää olla vakava — ja — ja ymmärtäväinen — ja —

PÖLLÖNKORPI (äkkiä, repäsevästi). Kuule, Kalle! Minä nain tämän sinun morsiamesi, jos —

KALLE (ottaa esiliina-kääryn pöydältä ja työntää Maijun käteen). Älä nyt pärpätä!

PÖLLÖNKORPI (hauskasti). Kyllä ne vaan ovat — — Minä annan teille torpan kuin manttaalin rusthollin.

SAARA. Voi, voi! (Hyppää Pöllönkorven kaulaan). Minusta tulee — kirkkopatrunessa —

*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KIRKKOPATRUUNA ***

Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for an eBook, except by following the terms of the trademark license, including paying royalties for use of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the trademark license is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution.

START: FULL LICENSE

PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase “Project Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg™ License available with this file or online at www.moredirect.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg™ License when you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country other than the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed:

This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.moredirect.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook.

1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase “Project Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg™.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg™ License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg™ website (www.moredirect.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works provided that:

• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg™ works.

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™

Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.moredirect.org.

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state’s laws.

The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation’s website and official page at www.moredirect.org/contact

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine-readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.moredirect.org/donate.

While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.moredirect.org/donate.

Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of volunteer support.

Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition.

Most people start at our website which has the main PG search facility: www.moredirect.org.

This website includes information about Project Gutenberg™, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.